tiistai 8. syyskuuta 2009
Burnaby Laken ympäri
Päätimme eilen lähteä rankan viikonlopun jälkeen luontoretkelle. Meistä on tullut täällä puistobongareita; puistojahan Vancouverissa riittää. Tällä kertaa suuntasimme Burnabyn puistoon. Kartan mukaan siellä näytti olevan järvi, jonka ympäri kulkee vaellusreitti, noin neljän viiden kilometrin pituinen, arvelimme.
Oli satanut pari päivää, mutta nyt näytti poutaantuvan. Tätä ennen ei ollutkaan tullut vettä kolmeen viikkoon. Löysimme hyvin perille ja lähdimme pistelemään eväs- ja kamerareppuinemme polkua pitkin. Reitti kulki tiheän pusikkomaisen kasvullisuuden lomitse. Paikka paikoin kasvoi isoja puita.
Olimme patikoineet jo useita kilometrejä emmekä olleet nähneet järvestä vilaustakaan. Sitten vihdoin saavuimme paikkaan, jossa saatoimme kuvitella olleen joskus vettä. Joimme tällä paikalla kahvit. Tällaiselta siellä näytti (kun napsautat kuvia, näet ne suurempina ja terävämpinä).
Kun olimme jatkaneet jonkin aikaa matkaa, alkoi sataa, ensin hienokseltaan ja sitten ihan kunnolla. Pidimme sadetta tiheän seetrin alla mutta kun sateen loppumisesta ei ollut tietoakaan, lähdimme eteenpäin. Huomasimme edessämme jonkinlaisen katoksen ja menimme sinne suojaan. Ilmeni, että katos kuului soutustadionin huoltorakennukseen. Pidimme sadetta reippaan tunnin, jonka aikana joku urhea perhe meni melomaan sateesta piittaamatta.
Sateen tauottua lähdimme eteenpäin hiukan ihmetellen sitä, että reitti tuntui vievän yhä kauemmas lähtöpaikastamme. Ohitimme ison nurmikentän, jossa oli runsaasti jalkapallon pelaajia ja toisessa päässä kenttää moottoroituja lennokkejaan lennättäviä miehiä.
Tulimme opastetaulun luo, jota tutkiessamme tajusimme, että järven kiertävä reitillä olikin itse asiassa mittaa reippaat kymmenen kilometriä. Jäljellä olisi siis vielä melkein viisi kilometriä. Tovin kuljettuamme poikkesimme lintutorniin, josta katselimme tällaisia näkymiä.
Matkan varrella oli vielä yksi kiinnostava paikka: puronsuu, jossa uiskenteli jos jonkinlaisia sorsia. Luimme opasteesta, että Burnaby Lakella tavataan jopa 70 eri lintulajia. Ruohottunut ja sammaloitunut kosteikko on linnuille hyvin otollista pesimäaluetta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
tervehdys Keravalta.Siellä kuulostaa olevan " vain " jos jonkinlaisia sorsia - toisin on Suomessa esim sellaisessa Itä- Suomen pitäjässä kuin Ruokolahdella on leijonia, karhuja , susia , ilveksiä ym...Miksi lähteä merta edemmäksi luontoretkelle. Hannu Virtanen
VastaaPoistaVaan eipä ole Ruokolahdella morsiosorsaa (eng. wood duck), joka kahdessa viimeisessä kuvassa keikkuu ylimpänä. Mitäs siitä sanot, Hannu.
VastaaPoista