Kuuden päivän aikana yövyimme neljässä paikassa: Taupolla, Rotoruassa, Te Arohassa ja Waiomu Bayssa. Sää oli kaiken aikaa mainio. Uimme matkan aikana kahdessa järvessä, kahdessa joessa, meressä, ulkoilma-altaassa ja kylpylän kuumavesialtaassa.
Taupo on pohjoissaaren suurin järvi, jonka pohjoisrannalla sijaitsee samanniminen kaupunki. Taupo-järvi oli hyvin puhdasvetinen ja raikas niin kuin myös siitä laskeva Waikato-joki. Muutaman kilometrin päässä Tauposta joessa ovat Huka Falls -nimiset putoukset.
Taupolla oleskeluumme liittyi hauska tapaus. Kun matkalle lähtiessämme pakkasimme tavaroitamme, löysin laukusta käyntikortin. Tämän kortin minulle oli antanut eteläsaaren reissumme aikana Mount Cookilla eräs kiinalaiselta näyttävä nuori mies, joka pyysi ottamaan hänestä ja hänen vaimostaan kuvan. Otin pari kuvaa myös omalla kamerallani, ja lupasin lähettää ne sähköpostissa hänelle. Käyntikortti oli ollut kateissa siitä pitäen, joten en ollut voinut toimittaa kuvia perille. Nyt ennen lähtöämme lähetin kuvat ja panin samalla merkille, että pariskunta asui Taupolla. Mainitsin viestissäni tulostamme Taupolle.
Perillä Taupolla luin saapuneista viesteistä sähköpostin, jossa tämä Chang-Won-niminen mies kiitteli kuvista ja ehdotti, että tapaisimme joko heidän kotonaan tai kahvilassa. Vastasin viestiin ja kutsuin pariskunnan motelliimme. Seuraavana iltana saimmekin pitää pari kolme tuntia heitä vieraanamme. Meillä oli keskenämme oikein hauskaa. Kävi ilmi, että he olivat eteläkorealaisia nuoria, jotka olivat tutustuneet toisiinsa protestanttisen seurakunnan piirissä ja avioituneet pari vuotta sitten. Mies toimii tutkijana geologisen ja ydintutkimuksen yksikössä ja vaimo on kotirouva. Chang-Won on nyt hakenut töihin Saksaan. Kutsuimme pariskunnan kotiimme Suomeen, mikäli he Saksaan päätyvät.
Taupo ja Rotorua kuuluvat laajahkoon geotermiseen alueeseen, missä maa on tuliperäistä ja missä on monin paikoin kuumia lähteitä. Poikkesimme Rotoruaan ajaessamme katsomaan kuumia lähteitä Wai-o-tapu-nimiseen paikkaan, joka on todella vaikuttava, värikylläinen nähtävyys (siitä kuvia enemmän täällä).
Rotorua-järvessä vesi oli hyvin lämmintä ja ranta matala: saimme kahlata satoja metrejä ennen kuin pääsimme uimasilleen. Rotorua on hyvin tunnettu kylpyläpaikkakunta. Me vietimme yhden iltapäivän polynesialaisessa kylpylässä, jossa saattoi lillua liki kymmenessä erilaisessa kuumavesialtaassa. Kovin kauan ei yhdessä altaassa kyllä kärsinyt olla, niin kuumaa vesi oli. Lähistöllä oli myös kuumia ja kuplivia mutalähteitä; muutamat niistä näyttivät sulalta suklaalta.
Tulomatkalla yövyimme yhden yön Te Arohassa, mikä on pieni kylä maaseudulla vuoren kupeessa. Meidän mökkimme rajoittui lehmiaitaukseen. Sisällä oli tukahduttavan kuuma, eikä ikkunoita voinut pitää auki, sillä sieltä syyti tulemaan perhosia, heinäsirkkoja ja muita ötököitä. Pihalla oli kuitenkin viileävetinen uima-allas ja kuumavesiallas.
Viimeinen yöpaikkamme oli Coromandelin niemimaan kupeessa aivan meren rannalla. Tämä mökki oli majapaikoistamme kaikkein pienin mutta sijainniltaan aivan upea. Ajattelimme mennä täällä uimaan lähellä virtaavaan jokeen, mutta paikalle saavuttuamme huomasimme joen kuivuneen; oli näet laskuveden aika. Meren pinta vaihtelee täällä nousu- ja laskuveden aikana kolmen metrin verran.
Likellä keskiyötä innostuimme vielä etsimään kiiltomatoluolaa, jonka piti olla läheisen tien päässä. Aikamme harhailtuamme taskulampun valossa löysimmekin luolan, jossa tuikki muutamia kiiltomatoja; selvästikin paikkaa oli ylimainostettu. Even mielestä pimeässä metsässä seikkailu oli kuitenkin hyvin jännittävää.
