maanantai 24. elokuuta 2009

Uusia seikkailuja uudella autolla


Saimme perjantaina seurakunnalta käyttömme uuden auton: uudehkon Huyndai Accentin. Se on jo nyt osoittautunut täkäläisessä liikenteessä ja mäkisissä maastoissa todella näppäräksi peliksi.

Eilen aamulla meidän oli määrä lähteä jo puoli kuudelta aamulla seurakunnan työntekijän kyydissä Vancouverin saarelle. Emme nukkuneet edeltävänä yönä juuri nimeksikään, Eeva uinahti vain puolisen tuntia, koska yläkerran nuorisolla ja heidän vieraillaan oli äänekästä hauskaa ja varhainen matkaanlähtö vähän jännitti.

Lauttamatka saarelle kesti pari tuntia ja automatka yhteen laskien toiset pari tuntia. Ehdimme kirkkoon nipin napin niin Nanaimossa kuin Victoriassakin, koska kuskillamme oli vähän vaikeuksia löytää perille. Tunnelma jumalanpalveluksissa oli kotoisa ja lämmin. Kummassakin paikassa meille tarjottiin voileipiä ja muuta makoisaa. Ja juttua riitti…

Paluumatkalla ehdimme katsella vähän nähtävyyksiä. Maisemat saarella ovat todella upeita. Onnistuimme nähdä vilaukselta valaitakin lähellä Victoriaa, joka on muuten British Columbian pääkaupunki. Ajoimme muun muassa Chemainus-nimisen kylän läpi, johon intiaanit ovat tehneet seinämaalauksia. Victorian lähellä on intiaaniresevaatteja.


Palasimme Vancouveriin Burnabyn kirkon pihaan illalla yhdeksän jälkeen. Panimme navigaattorin päälle ja valitsimme kohteeksi koti. Ajelimme ajo-ohjeiden mukaan noin tunnin verran ja ihmettelimme vähän, että kuinkas tämä matka nyt näin kauan kestää. Sitten TomTom ilmoitti ystävällisesti, että olette saapuneet määränpäähän. Ällistys oli melkoinen, kun huomasimme, että olimme Vancouverin ydinkeskuskustassa keskellä lauantaillan ruuhkaa.

Mikä nyt neuvoksi? Yritimme miettiä, minkä osoitteen voisimme syöttää navigaattoriin, että se osaisi edes lähelle asuntoamme. Käsitin, että se osoite, minkä olin tallentanut kotiosoitteeksi, oli ollut väärä. Asumme näet niin uudella asuntoalueella, että navigaattori ei tunnista katuosoitettamme; siksi se kaiketi oli arponut kotiosoitteeksi eniten sitä muistuttavan kadunnimen.

No, muistimme että lähellä asuntoamme on Parkside-niminen katu. Panimme sen osoitteeksi ja lähdimme ajamaan eteenpäin. Melkoisen tovin jälkeen ja mitä ihmeellisimpien mutkien kautta tulimme perille: jollekin viheliäiselle kujalle, joka näytti umpiperältä. Oli jo niin myöhä, että täällä syrjäkulmilla ei ollut juuri ketään liikkeellä, jos ei lasketa pesukarhupariskuntaa, joka kipaisi tien poikki.

Palasimme takaisinpäin ja pysähdyimme miettimään. Joku mopopoika ajoi ohitsemme. Pysäytimme hänet ja kysyimme, onko tästä pitkä matka Port Moodyyn. Hän kertoi, ettei matka ole pitkä, mutta välissä on merenlahti. Meidän pitäisi palata takaisin keskustaa kohti ja ajaa sillan yli ja kaartaa sitten vasempaan. Aha! Aloimme olla jo aika näännyksissä sillä kello oli jo yli puolenyön.

Ajellessamme takaisinpäin yritimme tarkkailla bussipysäkkejä, joilla olisi seudun kartta; meillä ei näet ollut karttaa mukana. Karttaa emme löytäneet, mutta pääsimme sillan yli ja sitten meren lahtea myötäillen lähelle sitä paikkaa, josta olimme matkaan lähteneetkin – eli Burnabyn kirkolle.

Nyt olimme jo niin kypsiä, että katsoimme viisaimmaksi tilata taksin, joka ohjaisi meitä niin lähelle asuntoamme, että osaisimme siitä perille. Huomasimme, että eräästä pitsapaikasta tuli mies ulos avaimet käsissään, ilmeisesti omistaja. Pyysimme häntä soittamaan taksin ja ostimme häneltä pullon vettä, sillä seikkailu oli ottanut niin voimille, että suuta kuivasi.

Taksi tuli ja Eeva meni siihen ja minä ajelin perässä. Taksinkuljettaja oli turbaanipäinen sikhi, oikein ystävällinen kaveri. Saavuimme asunnollemme vartin yli yksi, syvästi tietoisina siitä, että aamulla olisi edessä kahden jumalanpalveluksen pito Emmaus-seurakunnassa, englanniksi ja suomeksi.

Jälkikäteen olen ollut kiitollinen siitä, että sain runsaasti ajokokemusta täkäläisissä oloissa. Enää ei hirvitä mennä autonrattiin. Olemme nyt myös saaneet neuvoja navigaattorin käyttöön: täällä pitää olla tarkkana eri kaupunginosien ja osoitteiden suhteen: samannimisiä katuja on eri puolilla kaupunkia.

PS Ylempi kuva on otettu lautalla paluumatkalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti